Текст песни PMMP - Merimiehen Vaimo
0 чел. считают текст песни верным
0 чел. считают текст песни неверным
Hän ei voinut itselleen mitään katkeruuden siemen sai itää Teki pesän rintaan jonnekin Kun ei käynyt koskaan kouluja Teki sitten paljon lapsia Yhtä monta kuin varpaitaankin Aina sydän lyyhistyi kun lähdön hetki jälleen lähestyi Mutta heikot vain tunteitaan näyttää Laitureilla heiluttaa kaikki joiden osa on odottaa odottaa Laiva miestä vei, ja vaahtopäät kauas täältä pois ja lämpimään Vaimo jäi ja kaitsi lapsiaan vuodet kasvoihin söi polkujaan Hän ei aina ollut tällainen vihainen ja vanhanaikainen Enää puhuu yksin seinille Ristipistotaulut tuijottaa kun hän selaa postikorttejaan Lapset eivät koskaan vieraile Vaikka rannalle taas jää se pyhä viha rintaa lämmittää Miten siitä vuodet menneet onkaan kun laiturille lapset vei ja laiva tuli, mies tullutkaan e-ei e-ei Seurahuoneella kirkkaansinisessä mekossaan Laittanut tunnin hiuksiaan on ullakkohuoneessaan Mies kauan katsoo luokse kävelee ja pyytää tanssimaan Sanoo, että illan jokaisen tanssin hän vain yksin saa Laiva miestä vei, ja vaahtopäät kauas täältä pois ja lämpimään Vaimo jäi ja kaitsi lapsiaan vuodet kasvoihin söi polkujaan Poskin punaisin hän puistaa päätään joka sanan painaa mieleensä On empiväinen mies taas vahva, päättäväinen Ottaa mitä huvittaa ja nyt hän tytön haluaa Elämä on laulun haaveunta Merten prinssi ja valtakunta Orkesteri soittaa viulu ei voi enää kauniimmin vaieta Ottein lujin mies tanssittaa huolehtii, eikä päästä koskaan Käsissä on vielä voima, tunto Vanhuus kaukainen sairaus outo Laiva miestä vei, ja vaahtopäät kauas täältä pois ja lämpimään Смотрите также:Все тексты PMMP >>> |
|
He could not help himself any
the bitterness of the seed to germinate was
Made a nest somewhere in the chest
When you did not ever schools
Then did a lot of children
As many as varpaitaankin
Every heart sank
the departure time approached again
But only the weak feelings show
quays, waving
all of which are part of the waiting
wait
The ship took the men , and the Whitecaps
far away from here , and the warm
The wife stayed and kept his children
years in the face ate paths
He was not always like this
angry and old-fashioned
No longer speaks alone on the walls
Cross stitch panels staring at the
as she browses postal cards
Children are never to visit
While at the beach while ice
the holy wrath of resistance to heat
How about the years past it is to
when the children took the dock
and the ship came, the man came not to the e- no
e not
Seurahuone
bright blue mekossaan
Putting hours of hair is
the attic room
A man takes a long time
join walks in and asks to dance
Says that every dance evening
he's just not alone
The ship took the men , and the Whitecaps
far away from here , and the warm
The wife stayed and kept his children
years in the face ate paths
Afterskate red , he shakes his head
every word to memory
It is empiväinen
man while strong , determined,
To take what they want,
and now he wants a girl
Life is a dream for a dream song
The prince and the kingdom of the seas
The band is playing
violin can no longer remain silent, beautifully
The strongest man to dance with confidence
responsible for , and does not get ever
Is still in the hands of a force sensor
Old age in a strange distant disease
The ship took the men , and the Whitecaps
far away from here , and the warm